Taloyhtiön ilmapiiri ratkaisee

Vaikka arvostettua Kuukauden Kyttääjä -arvonimeä on jaettu kohta 25 vuotta, myönnetään se nyt vasta toista kertaa kokonaiselle taloyhtiölle. Hämeenlinnassa vaihdettiin kaapeli-TV lakanamankeliin, ja julkaistaan taloyhtiön omaa "Beerappu"-lehteä.

As.Oy Keskustan Kelihelmi aivan Hämeenlinnan ydinkeskustassa oli 90-luvun alussa kestämättömässä tilanteessa. Arvopaikalla sijaitsevan kiinteistön vuokra-asuntosuhde oli noussut jopa 60 prosenttiin, eli valtaosa huoneistoista oli jonkun muun kuin varsinaisen omistajansa asuntona.

"Se oli synkkää aikaa. Lama aiheutti kahden asunnon loukkoja, ja pankit realisoivat asuntoja itselleen velkojen vakuudeksi. Noita asuntoja annettiin vastuuttomasti vuokralle milloin kenellekin", muistelee taloyhtiön pitkäaikainen pääsihteeri Raila Hufgren. Tämän kyttäysvisionäärin mukaan hyvin toimivan taloyhtiön takeena ovat maineeltaan nuhteettomat omistusasukkaat. Hufgren haluaa kuitenkin painottaa, ettei hänellä tietenkään ole mitään vuokra-asujia vastaan. Kaikkiin taloyhtiöihin heikäläiset eivät vain yksinkertaisesti sovi.

"Yhteiskunnan kannattaisi yhä voimakkaammin tukea vuokra-asumista kaukana keskustan arvoalueista", sanoo Hufgren. Kehuja saavat pelkistetyt vuokra-asuntoalueet, kuten Turun Halinen ja Joensuun Noljakka. "Kansalaisten pitää voida valita asuinympäristönsä", hän selittää. "Kun yksinhuoltajat, huumeita käyttävät opiskelijat ja ulkomaalaiset keskitetään vuokralähiöihin, muut voivat vapaasti valita naapurikseen meitä tavallisia ihmisiä".

Mulkoilu ja Heippalaput toimivat

Taloyhtiössä ei kuitenkaan haluttu seurata sivusta, kun pankin käynnistämä noidankehä jatkoi vinhaa pyörimistään. Jopa jotkut omistusasujat lipesivät boheemin asumiskulttuurin lavealle tielle, ja se oli viimeinen pisara. Taloyhtiön aktiivikyttäjät kehittivät yhteistuumin vuonna 1996 "Kollektiivisen Oikeudenmukaisuuden" käsitteen, joka sisälsi ylevän ajatuksen rikkumattomasta asumarauhasta, ns. nollatoleranssin.
"Toisen kerroksen Poikolat menivät omin päin hankkimaan pihalle kukkaistutuksia", tilittää Arvo Kostonmaa, entinen palomies. "Sitten he painuivat kolmeksi päiväksi mökille. Kuvittelivat näköjään, että heidän rahoillaan hankittuja kukkia pitäisi muiden asukkaiden käydä omatoimisesti kastelemassa!" Todellisessa Kollektiivisen oikeudenmukaisuuden hengessä kävi kahden rapun kokoinen talkooporukka välittömästi repimässä istutukset ylös ja haravoimassa tilalle koristesoraa. "Poikolan asenteet muuttuivat kerralla", kehaisee Kostonmaa.

Juuri yleisen asenteen muokkaaminen alkoi kohentaa taloyhtiön tilannetta. Avainasemassa oli säännöistä tiedottaminen sekä mulkoilun ja tuijottamisen keinoin tapahtuva psykologinen vaikuttaminen. Ongelmatapauksien ulko-ovien alta sujautettiin nimettömiä huomatuskirjeitä eli tuttavallisemmin Heippalappuja. Porvoossa asti teetetyt komeat laminaattikyltit puolestaan tähdensivät muun muassa hetkellisenkin käytäväsäilytyksen aiheuttamaa tulipaloriskiä, säntillisiä mattopuisteluvuoroja sekä alavarastojen korrektia käyttökulttuuria.

Kylttien avulla alkoivat jyvät erottua akanoista. Taloyhtiön asukasyhdistyksen puheenjohtaja John Käiverö (kok) kertoo: "Teemme säännöllisiä tarkastuksia alavarastoihin, ja toimitamme vuokralaisille Heippalapun, jos kyltin eli säännön ajatusta ei ole noudatettu". Toisinaan hän näkee vääränlaisia tavaroita lojumassa varastossa kuukausikaupalla. "En voi käsittää, etteivät jotkut muka ymmärrä kausivaraston luonnetta - kyltissä lukee täysin selvästi VIRHEELLINEN SÄILYTYS KIELLETTY". John itse säilyttää kahdella lukolla turvatussa alavarastossa moottorisahaa, potkukelkkaa, kalastussaappaita ja Pirjami-vaimon itse keittämää puolukkahilloa. Kesäisin nuo kuitenkin viedään mökille Sipoon Karhulahteen, ja kausivarasto saa tuulettua ajan kanssa.

Kyltit ja valpas kyttäysilmapiiri ovat tuottaneet tulosta Hämeenlinnassa. Vuokra-asukasindeksi on saatu tasaantumaan noin 20 prosenttiin, eikä musiikkihavaintojakaan tule enää kuin keskimäärin kolme kertaa kuukaudessa (parannusta 45%).

Palkitusta taloyhtiöstä viestitetään, että paras tulos syntyy kun jokainen omistusasuja on itsenäinen kyttäyssolu, joka toimii ehdottoman nimettömästi eikä ole kuin hillityssä puheyhteydessä muihin kyttääjiin. Pihakeinu on huomaamattomin paikka kyttäyskuulumisten vaihtamiseen, ja esimerkiksi äänekäs käytäväkeskustelu vuokralaisten asioista tekee heistä helposti ylivarovaisia, jolloin ei kytättävää enää ole.

Yhtiövastike myös vuokralaisten maksettavaksi?

Palkitun taloyhtiön aktivistit julkaisevat taloyhtiön sisäistä "Beerappu"-nimistä lehteä jo kolmatta vuotta. Virallinen kanava nimettömille kannanotoille on suuresti vakiinnuttanut yhtiössä vallitsevaa ilmapiiriä, ja johtanut myös käytännön tuloksiin. "Yleisönosastokirjoittelun tuloksena taloyhtiön hallitus päätti irtisanoa kaapelitelevisiosopimuksen ja käyttää säästyneet rahat hyödyllisempään tarkoitukseen: uuden Upo Vetokarhu -lakanamankelin ostamiseen", ylpeilee lehden pitkäaikainen päätoimittaja Helinä Lotkonen.

Lehdessä julkaistaan kattavana luettelona kaikki kahden kuukauden aikana tapahtuneet järjestyshäiriöt. Viime aikojen arveluttavimpia rikkeitä ovat olleet hämäräperäisten yövieraiden käynti opiskelija-asunnossa, lapsiperheiden löyhtynyt saunakuri (limonadipullojen korkkeja roskakorissa 25. 12. 2001), sekä toistuva kauppakassien laskeminen hissin lattialle ajomatkan ajaksi.

"Beerapun" napakkasanaiset pääkirjoitukset ovat ylittäneet jopa maakunnallisen uutiskynnyksen. Hämeenlinnassa ilmestyvä Linna-Sanomat nosti pääuutisekseen Lotkosen esittämän vaatimuksen, että kuukausittainen yhtiövastike tulisi periä myös vuokralaisilta, vaikka vuokra-asunnon omistava vakuutusyhtiö tai pankki sen jo kertaalleen maksaisikin. Vaihtoehtoinen tie olisi Lotkosen mukaan vuokratakuiden osoittaminen taloyhtiön huostaan.

Hämeenlinnassa parhaiksi koetuista kylteistä on saatavilla tulostuskelpoinen jäljennös lomakesivultamme.

Kuukauden kyttääjän linkkivinkit

Lähde: As.Oy Keskustan Kelihelmen "Beerappu"-lehti, nro 4/2001. Käytetty luvalla.

Kehitä aistejasi
http://www.acoustics.hut.fi/projects/ aurora/Korvinkuulijan_opas.html
"Kätevässä pikkuoppaassa pyritään antamaan joitain yleisiä ohjeita siitä, miten pitäisi toimia jos haluaa keskittyä kuuntelemaan ja tarkkailemaan ympäristön ääniä, erityisesti hyvin hiljaisia, hentoja ääniä. Hyödyllistä tietoa, vaikka saitti keskittyykin liikaa revontulien kuuntelemiseen."
Erään taloyhtiön ohjeita järjestyshäiröiden varalle
(Sivuja www.niiralankulma.fi päivitetään, mutta web.archive.org on arkistoinut järjestyssääntösivun)
"On ilo huomata, että muissakin taloyhtiössä suhtaudutaan vakavasti asumisrauhan ylläpitämiseen. Tanakkaa asiaa niin päihtymysrikkeistä kuin kotieläimistäkin. Näin sitä pitää!"
Tietoa Hämeenlinnassa asumisesta
http://www.htk.fi/asteri/HML/sos/ asiakirj/asuminen/eka.htm
"Hämeenlinna on hyvä paikka asua ja yhdessä vaikuttamalla asioihin voimme tehdä siitä vieläkin paremman!"