Tosimuusikko kehittää kansan musiikkimakua

Uudeksi Kuukauden Kyttääjäksi valittu Marko "Magge" Harapainen on ansainnut arvonimensä sitkeästä uurastuksesta vääränlaisia musiikkitottumuksia vastaan.

Eteläisen Suomen musiikkipiireissä hyvin tunnettu Magge on harmissaan jatkuvasta mölysaasteesta, jolle hän ja miljoonat suomalaiset altistuvat joka päivä kaupoissa, hisseissä, henkilöautoissa ja jopa omissa kerrostalokodeissaan. Keikkakitaristina lukuisissa eri kokoonpanoissa aitoa Stratocasteriaan soittanut Harapainen ei ymmärrä, miksi vääränlaista musiikkia saa kuunnella ilman että mikään taho puuttuu asiaan.

"Jos joku maalaa talonsa sinilevän vihreäksi, älähtää julkisivulautakunta. Tai jos auto on ruokottomassa kunnossa, korjaavat katsastusviranomaiset asian. Huonolla musiikilla saa sen sijaan kiusata kansalaisia näköjään ihan niin paljon kuin jaksaa", kiivastuu Harapainen rummuttaen sormillaan Genesis-riffiä Museokadun asunnossaan Helsingin Töölössä.

Audiovisuaalisia heippalappuja

Etelä-Suomen Kerrostalokyttääjissä ja Oulunkylän Pop- ja Rock-konservatiiveissa vaikuttava Harapainen onkin puuttunut musiikkirikkeisiin tarmoikkain ottein. "Kuuntelen oven takana ja parvekkeelta kurottautuen mitä musiikkia naapurit soittavat, ja puutun asiaan jos katson sen tarpeelliseksi", kertoo Harapainen, ja esittelee uudenlaista, audiovisuaalista heippalappuaan. Hänen lapuissaan yhdistyy kirjallinen huomatus rakentavaan ehdotukseen suositeltavasta musiikista.

Sanomaa tehostetaan kasetillisella esimerkkejä. MP3-vihaajaksi itseään luonnehtiva Harapainen kunnioittaa tekijänoikeusperinteitä, ja ilmoittaa säntillisesti valvontaviranomaisille (Teosto, Gramex, Kopiosto, Lääninhallitus, EU, Tulli) mitä kappaleita ja kuinka monta hän on taloyhtiön ihmisille kopioinut.

AV-heippalappujen sisältämä musiikki on Harapaisen luonnehdinnan mukaan laadukasta "Album Oriented Aikuisrockia", eli tarkasti soitettua ja kollektiivisen musiikkiestetiikan mukaista. Usein kasetti sisältää myös demokappaleita miehen omasta, toistaiseksi levyttämättömästä tuotannosta (joka on herättänyt kiinnostusta ammattipiireissä aina Saksaa, Japania ja Kroatiaa myöten).

Harapainen kantaa varmuuden vuoksi heippalappuja aina mukanaan nahkaisessa solkisalkussa. Sounditotuttumusten laatutarkkailu kun ei voi rajoittua ainoastaan asuntoihin, sillä kovin usein kuulee naapureiden tai ohikulkijoiden hyräilevän tai jopa viheltävän vahingollista musiikkia julkisilla paikoilla.

Volyymivaroituksen syynä väärä musiikki?

Harapaisen keinovalikoimassa on myös kovempia aseita tyylihäiriköiden kuriin saamiseksi. Koska taloyhtiön järjestyssäännöt eivät vielä tunnusta estetiikkarikettä virallisen varoituksen perusteeksi, turvautuu Harapainen perinteisiin keinoihin: "Yleensä teen väärää musiikkia kuuntelevista vuokralaisista valituksia vedoten stereoiden liialliseen äänenvoimakkuuteen. Tämä tapa on kiitettävästi yleistynyt myös muissa taloyhtiöissä. Ikävä kyllä kaikki kyttääjätkään eivät muista antaa tyylivihjeitä eli porkkanaa kepin yhteydessä."

Harapainen sujauttaa heippalapun naapureiden postiluukuista noin kerran viikossa, yleensä viikonloppuisin, mutta kanssaihmisten kotien paksut seinät tekevät tarkan musiikkikyttäämisen perin hankalaksi. "Monet myös käyttävät kuulokkeita, ja tällöin häiritsevän musiikin huomaaminen menee lähes mahdottomaksi", valittelee Harapainen, mutta suostuu hymyillen paljastamaan uudet valttikorttinsa tarkkailun tehostamiseksi.

Harapainen esittelee yhteistyössä musiikkitiedostojen kopioimista vastustavien yhdistysten ja Internet-yhteyden palveluntarjoajien kanssa suunnittelemaansa järjestelmää, jolla voidaan nähdä mitä musiikkitiedostoja taloyhtiön asukkaat PC-koneilleen Internetistä lataavat. "Tämmöinen taloyhtiön Internet-palomuuriin asennettava Download Checkpoint -järjestelmä on käytössä jo sadoissa taloyhtiöissä. Olemme olleet hyvin järkyttyneitä. Monet viis veisaavat tekijänoikeusasioista, ja lataavat koneelleen piraattimusiikkia Britney Spearsin tai Ville Valon rojalttikorvauksista piittaamatta", puhisee Harapainen.

Kuukauden Kyttääjää itseään järkyttää jos mahdollista vieläkin enemmän ihmisten piittaamattomuus musiikin laadusta ja se tapa, että netistä ladataan pelkästään hittikappaleita. "Musiikkialbumi on kokonaisuus joka pitää kuunnella yhdellä kertaa alusta loppuun, tai hevimusiikin tapauksessa lopusta alkuun. Pelkkien hittien poimiminen on väärin tekijöitä ja naapureita kohtaan", painottaa palkittu musiikkikyttääjä.

Teksti ja kuvat: Keimo Hansio

Harapaisen "Album Oriented Aikuisrock" -lista, eli saa kuunnella:

Toto
Sting
Joel Melasniemi
Klassikkoiskelmät, kuten Georg Malmstén
Michael Bolton
Kenny G
Phil Collins, Peter Gabriel
U2
Mikko Kuustonen eli Tommi Läntinen

Kollektiivisen musiikkiestetiikan vastaisia ovat mm:

Nirvana (epäillyttävät elämäntavat ja lavastettu kuolema huonona esimerkkinä)
Oasis (kökkö Beatles- ja Verve-kopio)
Ozzy Osbourne ja etenkin hänen lapsensa (muusikon irvikuvia)
Bon Jovi (liian yksipuolinen nuotiston käyttö)
Can, Soft Machine (ja muu tekotaiteellinen 70-luvun kakofoniamusiikki)
Rap
M. A. Numminen (Suomen Ozzy Orbourne)
Kaikki Birdin jälkeen levytetty "edistyksellinen" jazz
Björk, Chemical Brothers (ylipäänsä kaikki häiritsevän paljon elektroniikkaa sisältävä musiikki)
Funk ja soul (raakoja afrikkalaisia rytmejä)
Kaikki suomalainen musiikki AOA-listalla mainittuja lukuunottamatta (amatöörimaisesti tuotettua ja huolimattomasti soitettua)