Kokonaisvaltaisella kyttäämisellä huumekauppiaat ja vuokralaiset kuriin

Kuukauden Kyttääjä Toini Sirpakka on aikaansaava ja vahva suomalainen nainen. Hänellä riittää energiaa äidin, puolison ja kotiäidin moninaisten tehtävien jälkeen vielä taloyhtiölle ja asumisrauhan puolustamiselle. Sirpakka on päässyt hyviin tuloksiin verkottautumalla viranomaisten ja työnantajien kanssa.

Toini Sirpakka on kehittänyt kokonaisvaltaisen eli holistisen kyttäämisen mallia siitä asti kun hän keskeytti diakonissaoppilaitoksen satanomiopintonsa Pirkko-tyttären synnyttyä 1989.

"Kokonaisvaltaisen kyttäämisen mallissa taloyhtiö ja asukkaat ymmärretään osaksi isompaa kokonaisuutta. Monien ihmisten elämään mahtuu muutakin kuin kerrostalo", kertoo Sirpakka, ja mainitsee esimerkkinä yhteistoiminnan vuokralaisten työnantajien kanssa. Kuukauden Kyttääjän mukaan tiedonvaihdolla saadaan epäillyttävää elämää elävät naapurit kuriin merkittävästi tehokkaammin kuin pelkkiä heippalappuja lähetellen.

"Viimeksi perjantaina raportoin sairaslomalla olevan, C-rapussa asuvan vuokralaisen tekosista suoraan hänen esimiehelleen", hymyilee palkittu asumisaktivisti nostellen merkitsevästi kulmakarvojaan sanan "sairasloma" kohdalla. "On se kumma kun flunssassa ollaan, mutta kauppaan ja pesutupaan kyllä jaksetaan mennä. Työnantajalla on oikeus tietää tällaisista asioista."

Lahden Liipolassa asuva tehonainen painottaa myös taloyhtiön suhteita nuorten alkuperäiskotiin. Hänen mukaansa juuri ensimmäiset kuukaudet vuokra-asunnossa antavat nuorille asumisen mallin, jota noudatetaan koko loppuelämän ajan. Siksi on tärkeää puuttua napakoin ottein ongelmakohtiin ja pyrkiä estämään asumisrikkeet jo ennakolta.

Viime vuonna Toini otti yhteyttä yläkerran opiskelijanuorukaisen vanhempiin ja lopulta myös huumepoliisiin, poika kun pyöri erittäin epäillyttävässä ulkomaalaisporukassa. "Tummat miehet ramppasivat yksi kerrallaan sunnuntai-iltapäivisin porraskäytävässä, ja jotain kauppaa ne sen opiskelijapojan ovella aina tekivät." Syyskuussa tehdyssä huumeratsiassa tosin ilmeni, että kyseessä olivat läheisen pizzakebabtaksi Merhaban turkkilaiset yrittäjät, eikä opiskelijalla ollut yhtään ulkomaalaista tuttavaa.

Pyykkituparikkeet kuriin

Aikaansaava kyttääjä pitää yhteyttä eri sidosryhmiin, mutta muistuttaa, että se tärkein työ tehdään kuitenkin taloyhtiön seinien ja aitojen sisällä. Vaikka Pirkko-tytär on jo teini-iässä, ei Toini ole halunnut lähteä työelämään, sillä lapselle on tarjottava ehjä kodinmalli. Turvallinen perheilmapiiri edellyttää äitiä, joka voi valvoa naapureita vuorokauden kaikkina tunteina.

Vapaa-ajan ongelmia ei kotiäidille tule, siitä pitävät huolen asukkaat, jotka käyttävät pesutupaa alkuperäisen käyttöajatuksen vastaisesti. Varauskirjan väärinkäytökset, kuten yli 10 minuuttia vuoron alkamisajan jälkeen alkava peseminen, olisivat Liipolassa arkipäivää ilman Sirpakan uhrauksia.

Toini Sirpakka on kartoittanut taloyhtiön asukkaiden vaatetottumukset tekemällä kuivaushuonehavaintojen pohjalta asuntokohtaista taulukkoa, johon on merkitty housujen kokonumerot ja tekstiilien suosikkikuosit. Vuosia kootusta kattavasta taulukosta voidaan välittömästi päätellä, pestäänkö taloyhtiön pesukoneessa talon asukkaan vai kenties jonkun ulkopuolisen vaatteita.

Viime vuonna kiinni jäi kolme väärinpesijää: yksin asuvan naisen (27 B 9, Laukkanen) pyykeistä havaittiin miesten Batistini-merkkinen kauluspaita, Oksasen pariskunnan vuorolla koneessa pyöri vieraan kokoiset housut ja huumeratsiaan päässyt opiskelijamies (27 A 4, Väänänen) pesi lokakuussa vajaan koneellisen.

Röyhkein teko tapahtui joulun alusviikolla, kun Suikkasen perheen vuorolla koneessa pyöri kaksi koneellista heidän jo pois muuttaneen tyttärensä pyykkiä. "Pöyhkeästi rohkenivat vielä väittää että teko olisi ollut oikeutettu, koska tyttären pesukone oli huollossa ja pesusuoritteesta maksettiin normaali pesutupamaksu. Eihän se asiaan vaikuta. Jos tuollainen toiminta hyväksyttäisiin, niin pesuhuoneemme olisi kohta jonkun kansainvälisen pesulaketjun sivukonttori."