Kaupunginosan mielipidevaikuttaja

Kuukauden kyttääjä on kunnostautunut käyttämällä hienosti hyväkseen sivutointaan paikallislehden jakelijana. Lehdenjaon yhteydessä pääsee helposti sensuroimaan huonot artikkelit ja lisäämään omia viestejä.

Tampereen Hervannassa asuva Maisa Rankkuri on yhteiskunnallisesti valveutunut kolmikymppinen, jota kiinnostavat erityisesti luonnonsuojelu ja globaali ajattelu. Tärkeintä hänen aatteessaan on se, etteivät kaupungin muut asukkaat saa olla asioista hänen kanssaan eri mieltä.

"Saksilla saa nopeasti leikattua puolet sivusta pois", kertoo kaupunkilehti Tamperelaista kaksi kertaa viikossa jakava Rankkuri. Esimerkkinä hän esittelee lehteä, josta on sensuroitu vaarallinen luonnon saastuttamiseen kannustava artikkeli. Lehtijutussa ehdotettiin pysäköintimaksujen alentamista.

Ilmaisjakelulehtien välissä kulkevat mainokset Maisa Rankkuri käy läpi jo lajitteluvaiheessa ja heittää menemään epäeettiset painotuotteet, kuten orjatyövoimalla tuotettua rihkamaa tyrkyttävän Tiimari-ketjun lehtiset.

Asukkaita voi opettaa monisteilla

Maisa Rankkuri aloitti mielipidevaikuttajan uransa jo vuosi sitten kirjoittamalla yleisönosastoihin syytöksiä halpatuontivaatteiden ostajia vastaan (nimimerkillä "Ommelkaa itse housunne, laiskurit"). Lehdet lakkasivat kuitenkin pian julkaisemasta Rankkurin mielipidekirjoituksia, vaikka hän lähetti joka viikko lähes sanasta sanaan saman tekstin.

Rankkuri ryhtyi jakamaan paikallislehteä vapautuakseen toimittajien poliittisesta sensuurista. Lehtien välissä hän pystyy mainosten mukana jakamaan kätevästi omia monisteitaan, kuten listan työnantajista, joiden palkkalistoilla oleminen tukee epäsuorasti ase- ja huumeteollisuutta.

"Olen iloinen, jos näiden paperien ansiosta edes yksi ihminen jää työttömäksi omantunnonvaivojen takia", kertoo Maisa Rankkuri.

Viestejä on helppo kohdentaa tarkemminkin. Eräässä talossa asuu poikkeuksellisen paljon lapsiperheitä, joten Kuukauden kyttääjä sujautti heidän lehtiensä väliin erityisesti lapsia kiinnostavia monisteita, joissa surulliset piirretyt naudat kertovat liharuokien aiheuttamista julmuuksista.

Lukijat huomaavat Rankkurin monisteet varmasti, koska usein paikallislehden sisältö on niin harhaoppista, että hän joutuu heittämään lehdet kokonaan pois ja jakamaan vain mainokset ja omat tiedotteensa.

Rappukäytävät ovat toinen koti

Koska Maisa Rankkurilla on lehdenjakajana hallussaan avaimet pariinkymmeneen kerrostaloon, hänelle lankeaa luonnostaan eräänlainen koko seudun kyttäyskoordinaattorin virka. Hän ei tyydykään vierailemaan vastuullaan olevissa taloissa vain kaupunkilehden ilmestymispäivinä, vaan tarkastaa tilanteen lähes päivittäin.

"Rappukäytävissä kuulee helposti hylättyjen lemmikkieläinten ääniä", kertoo Maisa Rankkuri, joka tekee eläinsuojeluviranomaisille valtaosan kaikista heitteillejättöä koskevista ilmoituksista kaupungissa.

Talojen avaimista on sekin hyöty, että Rankkurilla on tilaa viherkasviharrastukselleen. Naapuritalojen porraskäytäviin mahtuu istuttamaan paljon suurempia koristekasveja kuin hänen pieneen yksiöönsä. Hissin oven eteen asetettu kookas limoviikuna auttaa myös talon asukkaita muistamaan, että portaita kävelemällä säästyy energiaa.

Monien talojen takapihoille pääsee jopa ilman avaimia, ja jos paperinkeräys tai biojäte on hoidettu huonosti, talon asukkaat saavat aiheesta varmasti tiukkasanaisen monisteen seuraavan paikallislehden välissä. Kiireellisissä tapauksissa Kuukauden kyttääjä pääsee tietysti jakamaan isännöitsijän nimissä kirjoittamiaan uhkauksia postiluukkuihin vaikka keskellä yötä.

Raati onnittelee lämpimästi Kuukauden kyttääjää!

Maisa Rankkuri on luvannut käyttää arvonimeen kuuluvan stipendisumman valokopiointikuluihin.