Köyhät lapset orpokotiin

Keravalla asuva Hannele Pakaraivo on palkittu Kuukauden kyttääjänä kirjallisista ansioista. Pakaraivo on laatinut opettavaisen lastenkirjan, jota käytetään lukuisissa päiväkodeissa kouluttamaan lapsille käytöstapoja ja välillisesti heidän vanhemmilleen lastenkasvatustaitoja.

Kirjan nimi on "Emppa pyöräilee", ja se kertoo sateisesta polkupyöräretkestä halki keravalaisen lähiöidyllin. Matkalla pieni Emppa kohtaa monia huonosti kasvatettuja lapsia. Esimerkiksi Mintun kotona on unohdettu opettaa, ettei pihalla saa tulla nenästä verta, ja Sofian äiti antaa tytön keinua pihakeinussa, vaikka kettinki kitisee.

Erityisen vaikuttavaksi teoksen tekee se, että tarina perustuu tositapahtumiin. Kirjan tuhmat lapset löytyvät nimiä myöten suoraan Pakaraivon naapurissa asuvasta Torpparin perheestä, ja kiltti Emppa on Hannele Pakaraivon oma ainoa lapsi.

Kirjassa totuus naapurin lapsista

Kuukauden kyttääjä on jo vuosia joutunut pyytämättä vahtimaan Torpparien kolmea huonosti kasvatettua kakaraa, jotka eivät millään pysy 10 neliömetrin alueella, jonka Pakaraivo on merkinnyt pihalle lippusiimalla. Lasten laiska kotiäiti ei viitsi torua tarpeeksi eikä tohdi edes antaa ruumiillista kuritusta, joten Kuukauden kyttääjä on joutunut hoitamaan senkin hänen puolestaan.

Pakaraivo innostui kirjan kirjoittamisesta, koska naapurit eivät tuntuneet muuten uskovan, miten kurittomia lapsia heillä on. "Niiden Lasse yritti jopa syyttää meidän pikku Emppaa, kun leikkitelineen alta löytyi kuoliaaksi rääkätty lokki", kirjailija selittää. "Emppa on niin hyvin kasvatettu, että arvasin Lassen olevan itse syyllinen."

Pakaraivon lastenkirjassa kerrotaankin yksityiskohtaisesti, kuinka ilkeä Lasse-poika kiduttaa lintua ja lavastaa sitten naapurin kiltin lapsen syylliseksi rikokseen.

Ehkäisyneuvoja lapsille

Tarinassa käsitellään rohkeasti myös vaikeita aiheita, kuten seksiä ja syntyvyyden säännöstelyä. "Olisikohan Lassen äidin kannattanut käyttää ehkäisyä?" kirjassa kysytään.

Kertomuksessa kuvaillaan myös, kuinka Lassea kiusataan, kun hänellä on ikätovereitaan huonompi kännykkä ja tiukempi saldoraja. Samalla varakkaampi Emppa rakentaa sosiaalisia kontakteja television tekstiviestichatissä. Pienelle lukijalle kerrotaan, että taloustutkijoiden mielestä Suomen olosuhteissa yksi lapsi on keskituloiselle perheelle ehdoton maksimi.

Kuukauden kyttääjä väittää, että pienet lapset ymmärtävät sukupuoliasioita paremmin kuin luullaan, ja osaavat jo alle kouluikäisenä valita mieluummin komean auton ja paljon rahaa kuin perheen perustamisen, kun heille avoimesti kerrotaan ehkäisyn tai jopa sterilisaation mahdollisuudesta.

Kotiäidiltä lapset saavat kuitenkin vääristyneen roolimallin, muuttuvat laiskoiksi ja haluavat aikuisena suurperheen, joten heidät kannattaa panna päivähoitoon mahdollisimman varhain. Muutenkin päiväkodin sosiaalisesti haastavassa ilmapiirissä on helppo omaksua demokraattinen kyttäys-lifestyle.

Itseoppinut lapsipsykologi ja kirjailija

Hannele Pakaraivo on miehensä kanssa aina näyttänyt lapselleen hyvää esimerkkiä. Emppa pantiin hoitoon jo kuukauden ikäisenä, ja äiti oli siitä saakka uutterasti mukana työelämässä vastaamalla kotona miehensä työpuhelimeen. Aviomiehen jouduttua talousrikoksista vankeuteen Hannele Pakaraivo on pysynyt yhteiskunnallisesti aktiivisena. Hän on ahkeroinut toista vuotta lastenkirjansa parissa opetusministeriön apurahan ja miehensä liikevoittojen turvin.

Pakaraivo on tähdännyt alusta asti siihen, että heidän pikku Emppansa saa 18-vuotiaana lahjaksi oman yksiön. Hänen mielestään lasta ei saisi hankkia lainkaan, ellei sille hanki myös omaa asuntoa, muutenhan lapsesta tulee aikuisena vuokralainen.

Asuntosäästäminen ei ole vaikeaa: Empan lapsilisät menevät joka kuussa automaattisesti suoraan säästötilille. Kuukauden kyttääjä ei voi käsittää, että naapurin perheessä kuitenkin tuhlataan koko lapsilisä ruokaan ja huonolaatuisiin lastenvaatteisiin.

Pakaraivon mielestä vanhempien pitäisi sen verran ymmärtää lastensa parasta, että antaisivat ne pois, jos itsellä ei ole varaa huolehtia sopivasta elintasosta. Suomessa on toimiva orpokotijärjestelmä, jonka ylläpitämisestä Kuukauden kyttääjä itsekin maksaa veroissa, joten on aivan väärin, että köyhät naapurit laiskottelevat kuitenkin lastensa kanssa kotiäiteinä. "En minä halua alaluokkaisten äitien lomailua kustantaa, kun samalla kalliit orpokodit ovat tyhjillään!" Kuukauden kyttääjä kiteyttää.