Kyttääjät

pääsivu

kuukauden kyttääjä


Tuorein kyttääjä
Aikaisemmat palkitut
Tietoa arvonimestä


kyttäysvinkit

kyttääjän tuntomerkit

yhdistys

lomakkeet ja kyltit

yhteystiedot ja palaute

lasten puuhanurkka

taloluettelo



Asukasliitto ry:n sivuille

Otamme mielellämme vastaan kommentteja ja ehdotuksia.

Kuukauden kyttääjä, tammikuu 2005

Hyviä päätöksiä naapureiden puolesta

Irmeli Pesäke saa vuoden 2005 ensimmäisen Kuukauden kyttääjän arvonimen ja stipendin. Hän tekee kaikkensa varmistaakseen, että naapurit onnistuvat pitämään uudenvuoden päätökset, joita hän on tehnyt heidän puolestaan.

Helsinkiläinen Irmeli Pesäke kuuluu niihin hienotunteisiin ja auttavaisiin lähimmäisiin, joita meidän päivinämme löytyy yhä harvemmin maailmasta. Hän on empaattinen kyttääjä, naapurien murheet jakava herkkä nainen, jonka vaikuttimena on aito rakkaus.

Pesäke on koko ikänsä kantanut huolta naapuriensa elämästä. Hän ajattelee heitä niin paljon, ettei tahdo saada öisin unta, vaan joutuu usein nousemaan vuoteesta ja menemään seinän viereen kuuntelemaan, kuuluuko naapurin makuuhuoneesta hengitystä, vai onko siellä sattunut jotakin hirveää. Usein hänen on varmistettava seinää koputtelemamalla, ettei naapuri ole tukehtumassa vuodevaatteisiin.

Yksinhuoltaja päättänyt hoitaa lapsiaan

Uuden vuoden alkaessa Pesäke halusi erityisellä tavalla auttaa kaikkia naapureitaan elämään paremmin ja teki heidän puolestaan erilaisia uudenvuoden lupauksia.

Esimerkiksi pari kerrosta alempana asuva yksinhuoltajaäiti tekee lapsilleen pahanmakuista ruokaa. Irmeli Pesäke tietää tämän, koska nykyajan nuoret eivät enää osaa laittaa samanlaisia terveellisiä puuroja ja vellejä, joita ennen syötiin. Niinpä hän teki äidin puolesta uudenvuoden päätöksen, että vastedes perheessä laitetaan Irmeli Pesäkkeen reseptivihkosta löytyviä herkkuja.

Kuukauden kyttääjä on ottanut jo tavaksi käydä päivittäin naisen ovella ehdottamassa perinteisiä kotiruokia ja kysymässä, mitä lapset ovat saaneet syödäkseen. Joskus hän jopa lahjoittaa samalla tuoretta silakkaa tai palan maksaa.

Hän on myös onnistunut jo kerran nappaamaan perunalastupussin pois kauppakasseista, jotka naapuri jätti alaovelle auton pysäköinnin ajaksi. Epäterveelliset sipsit menivät kenenkään huomaamatta sinne minne kuuluvatkin eli roskikseen.

Köyhät päättäneet tulla paremmin toimeen

Yksinhuoltajaperheen lasten uudenvuoden lupaukseksi Kuukauden kyttääjä otti koulutodistusten keskiarvon nostamisen. Hän on jo soittanut koulun rehtorille, kertonut lasten hienosta lupauksesta ja sitoutunut muistuttamaan heitä siitä joka päivä. Koulumenestystä Pesäke pitää valtavan tärkeänä, koska ilman kunnon koulutusta lapset voivat jäädä yhtä syrjäytyneiksi ja köyhiksi kuin äitinsäkin.

Myös muilla naapureilla on vaikeaa rahan ja terveyden kanssa. Suomalaisilla nuorilla on usein kännykkälaskun takia suorastaan luottohäiriöitä, joten yläkerrassa asuvan 20-vuotiaan Hannan hyväksi päätökseksi Irmeli Pesäke valitsi kännykän käytön vähentämisen. Vuosi alkoikin tässä suhteessa lupaavasti, kun Pesäke huomasi tytön vastaavan pihalla matkapuhelimeen: hän onnistui juoksemaan paikalle ja iskemään laitteen maahan ennen kuin pahempaa vahinkoa ehti tapahtua. Pesäke on aikakauslehdistä lukenut, että kännykkä aiheuttaa myös pääsyöpää.

Sinkkunainen päättänyt löytää miehen

Joidenkin naapurien uudenvuoden päätökset ovat olleet vielä henkilökohtaisempia. Erityistä surua Irmeli Pesäkkeelle on pitkään aiheuttanut seinän takana asuva Eeva, joka elää yksin, vaikka lähestyy jo neljääkymmentä. Hänelle Pesäke teki uudenvuoden päätöksen vakituisen elämänkumppanin löytämisestä, ja alkoi heti auttaa tavoitteen toteutumisessa kertomalla Eevan päätöksestä naimattomalle velipuolelleen.

"Varoitin kyllä heti velipuolta Eevan ihottumasta, mutta se suhtautui siihen tosi ymmärtävästi, kun sillä on itselläkin jotain lääkitystä. Niistä kahdesta tulee kuulkaa niin kaunis pari", Pesäke kertoo liikuttuneena ja lisää, että hänellä on mielessä muitakin sukulaisia, jos tämä suunnitelma jostain syystä epäonnistuisi.

Kerrostalossa ollaan kuin suurta perhettä

Kuukauden kyttääjä saa naapureita koskevat tietonsa yleensä kysymällä heiltä suoraan. Hän tapaa naapureita rappukäytävässä tai esimerkiksi käydessään yhteisessä saunaosastossa tarkastamassa, onko siellä kaikki hyvin. Hänet löytää myös helposti pihalta klo 16 jälkeen, koska työstä palaavat autoilevat naapurit tarvitsevat jonkun, joka kävelee auton vieressä viittoen taskulampulla merkkejä, jotta pysäköiminen olisi helpompaa.

Myös kotikäynnit ovat tavallisia. Irmeli Pesäke käy esimerkiksi mielellään tarjoamassa yskiville naapureille itse neulomaansa kaulahuivia lainaksi. Jos naapuria kovasti yskittää, Pesäkkeellä onkin suorastaan velvollisuus käydä katsomassa, ettei mitään ole mennyt väärään kurkkuun.

"Minusta on ihanaa asua kerrostalossa. Naapurit ovat niin hellyttäviä, ihan kuin isoja lapsia", toteaa Kuukauden kyttääjä Irmeli Pesäke.


Tiesitkö?
  • Ihminen tarvitsee neljä halausta päivässä
  • Ylipaino-ongelmat voitetaan useimmiten naapurin tuella
  • 43 % pääkaupunkiseudun asukkaista toivoo, että heillä olisi läheisemmät suhteet naapureihin
  • Vapaaehtoisen auttamisen on todettu parantavan sairauksia ja kohottavan elämisen laatua