Otamme mielellämme vastaan kommentteja ja ehdotuksia.
Kyttäysjärjestöt ulkomailla
Kesällä ulkomaisiin lomakohteisiin matkustavat haluavat kenties ottaa yhteyttä paikallisiin sisarjärjestöihimme. On myös erikseen olemassa hotelli- ja seuramatkakyttäämiseen erikoistuneita seuroja, joista matkatoimistot osaavat kertoa lisää.
Etelä-Suomen Kerrostalokyttääjät ry:ltä kysytään toisinaan, kuinka saa yhteyden kollegoihimme ulkomailla. Muutamissa maissa onkin hyvin organisoituja kyttäysjärjestöjä (lomakohteista esim. Pohjoismaat, Saksa, Venäjä ja Turkki).
Sisarjärjestöjen tarkempia yhteystietoja löytyy monisteesta "Lomakyttääminen ulkomailla", joka jaetaan sitä pyytäville taloyhtiöille. Järjestöjen edustajat eivät halua tietoja julkiseen levitykseen hiljattaisten uhkaustapausten johdosta.
Miksi kyttäystä ei harjoiteta kaikissa maissa?
Ikävä kyllä monista maista kyttäämisen kattojärjestöt puuttuvat täysin. Jotta ymmärtäisimme tätä eriskummallista ilmiötä, meidän on tarkasteltava näiden alueiden eksoottista kulttuurihistoriaa.
Monissa Välimeren maissa, Kaukoidästä puhumattakaan, ei juuri kunnioiteta yksityiselämän rajoja. Tavaroita lainataan auliisti eikä palauteta ajoissa, ihmiset kokoontuvat puistoihin ja karnevaaleihin, yksityisasioista keskustellaan tuiki tuntemattomien kanssa ja ihmiset päästävät jatkuvasti koteihinsa milloin mitäkin sukulaisia ja tuttavia.
Näillä kehittymättömillä seuduilla tilanne muistuttaa Suomen taannoista kyläyhteisöaikaa, jolloin oli normaalia poiketa samassa taajamassa asuvien kotiin ja jopa laiskotella yhdessä valtavana väkijoukkona jonkun kyläläisen tuvassa. Kyläyhteisökautta leimasivat myös lukutaidottomuus, taikausko ja kulkutaudit.
Moisissa oudoissa oloissa ei kurinalaista naapurien valvontaa esiinny - korkeintaan liioittelevaa ja epätäsmällistä juoruilua. Pahimmillaan ihmisten tekemisistä ei piitata tuon taivaallista, vaan keskitytään vain itsekkäästi omiin askareisiin sekä tervehditään naapureita teennäisen hyväntuulisesti.
Silloinkin kun tällaisissa maissa ylipäätään kyttäystä harjoitetaan, se tehdään raakaan ja sivistymättömään tapaan. Metelöivän asukkaan seinänaapuri saattaa esimerkiksi ojentaa tätä huutamalla seinän takaa, tai pahimmassa tapauksessa aloittaa jopa molemminpuolisen huutoväittelyn. Suomessa tällainen pöyristyttävä vapaamielisyys ei tulisi kuuloonkaan - täällä sentään opitaan jo pienestä pitäen olemaan turhan päiten puhuttelematta naapureita rappukäytävässä tai tuijottamatta näitä epäkohteliaasti silmiin.
Vapaamielisyyden seurauksia ei tarvitse kaukaa etsiä, ovathan kaikenlaiset sodat ja selkkaukset yleisiä juuri niillä seuduilla, joilla sitä eniten esiintyy.
Onneksi meillä Suomessa kunnioitetaan sivistyneen ihmisen kaipaamaa omaa tilaa. Tätä edustavat mm. riittävän harvakseltaan rakennetut kesämökit, hillitty perhekoko ja rauhallisia elämän iltahetkiä tarjoavat hiljaiset vanhainkodit.
Tätä tunnelmaa Etelä-Suomen Kerrostalokyttääjät ry sisarjärjestöineen pyrkii vaalimaan karsimalla asuinympäristön häiriötekijöitä. Täytyyhän kaikilla toki olla oikeus yksityisyyteen.