Kyttääjät

pääsivu

kuukauden kyttääjä

kyttäysvinkit


Suojautuminen kyttäykseltä
Kyttäystalkoot
Kyttäys ja hormonit
Lämmityksellä rankaisu
Asukasunivormut
Kyttääjän hyötyliikunta
Huonosti kuuluva melu
Paperiroskien penkominen
Tautien ehkäisy
Päivärytmin tarkkailu
Muuttajien tervehtiminen
Pihakalusteet ja kyttäys
Pientalokyttäys
Asuntoon muumioituminen
Asunnon valitseminen
Kyttäysrinki
Joulukyttäysopas
Joulukiire
"Lorottelijat"
Kiroiluopas
Kenkien tunnistus
Lipevä kyttäys
Kesämökkivinkit
Ergonomiavinkit
Kyttääjän terveysvinkit
Ongelmaisännöitsijät
Valvontakamerat: vinkkejä
älä puhu liian suoraan
Ovisilmät: vinkkejä
Ovisilmät: vertailu


kyttääjän tuntomerkit

yhdistys

lomakkeet ja kyltit

yhteystiedot ja palaute

lasten puuhanurkka

taloluettelo



Asukasliitto ry:n sivuille

Otamme mielellämme vastaan kommentteja ja ehdotuksia.

Kyttääjän terveysvinkit

Valvoessaan taloyhtiön kuria aktiivinen kyttääjä tekee arvokasta vapaaehtoistyötä. Työ jää usein kiitosta vaille, vaikka sen hyväksi joutuu toisinaan oman vapaa-aikansa lisäksi uhraamaan jopa terveytensä. Tässä joitakin vinkkejä siitä, miten kyttäystyössä voidaan välttää tavallisimpia ammattitauteja.


Ovisilmät ja nikkeliallergia

Yksi yleisimmistä aktiivikyttääjän vaivoista on huonolaatuisen ovisilmän aiheuttama allergiarengas. Tästä vaivasta kärsii arviolta 5000-7000 suomalaista kerrostaloasukasta.

Vaiva on kiusallisen näkyvä ja johtaa helposti väärinkäsityksiin, koska oireet muistuttavat nyrkiniskun aiheuttamaa ns. mustaa silmää.

Oireet: Vihertävä, mahdollisesti lievästi turvonnut rengasmainen alue kyttäyssilmän ympärillä.

Ehkäiseminen: Vaiva on helppo välttää hankkimalla uusi parempilaatuinen ovisilmä tai suojaamalla linssin kehys vaikkapa muovisesta pullonkorkista leikatulla eristerenkaalla. Mikäli tämä ei ole mahdollista, kannattaa käyttää molempia silmiä vuoropäivin, jolloin toinen silmä ehtii levätä.

Hoito: Ärtyneelle alueelle sivellään hydrokortisonia sisältävää emulsiovoidetta, kuten Sibicortia. Aineen joutumista silmään on huolellisesti vältettävä.


Tartuntataudit

Taloyhtiön jätelajittelun valvonta on tärkeä osa sitä arvokasta työtä, jota vapaaehtoiskyttääjä suorittaa. Roska-astioista ja paperinkeräyksestä löytyy myös korvaamattomia johtolankoja naapurien yksityiselämän kartoittamiseen.

Ikävä kyllä jätteiden käsittelyyn liittyy huomattava riski altistua bakteeri- ja virusperäisille tartuntataudeille. Yleisimpiä ovat elintarvikejätteissä elävien salmonella- ja listeriabakteerien aiheuttamat vatsainfektiot. Harvinaisemman ja vaarallisemman uhkan muodostavat käytetyt huumeruiskut: niitä etsitään monessa taloyhtiössä todistusaineistoksi, mutta varomaton kerääjä voi neuloista saada esimerkiksi Hepatiitti C- tai HIV-tartunnan.

Oireet: Useita erilaisia taudinkuvasta riippuen

Ehkäiseminen: Jäteastian sisältöä on aina syytä käsitellä suojahansikkain. Siivouskäsineet tai kertakäyttöiset suojakäsineet tarjoavat tavallisesti riittävän suojan (samalla vältytään myös jättämästä sormenjälkiä aineistoon). Jos naapurissa asuu nuorisoa, on todennäköistä että he käyttävät suonensisäisiä huumeita, jolloin jätteitä ei kannata kaivella ilman piikeiltä suojaavia paksuja työmaarukkasia.

Hoito: Tartuntatautien hoito on aina syytä uskoa pätevän lääkärin huoleksi. Potilaalla ei ole velvollisuutta paljastaa lääkärille tartunnan oletettua alkuperää.


Ikkunoiden aiheuttamat vaivat

Taloyhtiön pihaa ja ympäristöä seurataan ikkunoista. Uloskatseluun voi joutua käyttämään hyvin paljon aikaa, jolloin jatkuva rasitus saattaa etenkin kirkkaassa auringonpaisteessa aiheuttaa silmävaivoja sekä päänsärkyä. Myöskään pitkään jatkuva huonosti valaistun pihan tarkkailu pimeänä vuodenaikana ei ole silmille terveellistä.

Ikkunanpuitteet voivat olla puutteellisesti tiivistetyt, jolloin vetoisuus muodostaa vilustumisriskin. Kesäiltoina saattaa olla kova kiusaus kytätä ikkuna raollaan, mutta on syytä muistaa, että liika veto ei ole hyväksi leudollakaan säällä.

Oireita: Vedon aiheuttama niska- ja hartiasärky ja vilustumisoireet; Näärännäppyjä sekä silmien pintaärsytystä, sidekalvontulehduksia ja silmien kuivuutta pitkäkestoisesta tuijottamisesta; Päänsärkyä kirkkaalle valolle altistumisesta

Ehkäiseminen: Silmien kannalta tärkeintä on jaksottaa ikkunakyttäämiseen vähintään 10 minuutin tauko tuntia kohti. Tehokkainta on vuorotella muiden kyttääjien kanssa siten, että aluetta ei jätetä taukojenkaan ajaksi vaille valvontaa. Häikäisyn estämiseksi voi ikkunaan liimata tummentavan kalvon, joka voi olla ulkopuolelta vaikkapa peilipintainen, jolloin kyttäämisen pystyy suorittamaan myös huomaamattomammin. Vedon välttämiseksi on huolehdittava ikkunoiden tiivistyksestä.

Hoito: Särkytiloihin ja vilustumiseen auttavat tavalliset särkylääkkeet, joilla on myös kuumetta alentava vaikutus. Kyttäämistä voi jatkaa hoidon aikana; esimerkiksi lämpötyynyä voi pitää niskassa samalla kun valvoo pihanäkymää. Sidekalvon tulehdusta hoidetaan antibioottitipoilla - käänny silmälääkärin puoleen.